Yksityiset on avohoitanu potilaita jo muutaman vuoden. Yksityisellä olleiden potilaiden osuus kaikista oli noin 15% (pdf, s.1) vuosina 2021 ja 2022. Vuonna 2023, josta on tarjolla uusimmat hoitotilastot, oli joku tekninen ongelma, eikä yksityisellä olleiden potilaiden määrää ole julkaistu.

Menot ja rahoitus -rapsa vuodelle 2023 julkaistaan elokuun 2025 aikana. Niillä on ollu kaikenlaista harmia tilastoinnin kanssa vuosille 2021 ja 2022, luokitukset muuttunu ja laatua puuttunu. Mut ne pitäisi olla kunnossa seuraavassa julkaisussa. Kun se on tarjolla, selvinnee onko yksityinen hoito ollu kustannustehokasta.

Eiköhän iäntarkistustyökalun mukana tai viimeistään perässä tule sopiva lainsäädäntö, jos jo olemassaolevaa ei voi soveltaa.

Jos täysikäisyysvalvonta tulee ehdotetun kaltaisena käyttöön, mutta ei pakotettuna, eihän siihen mikään sivusto käyttäisi sekuntiakaan aikaansa. Silloin toi työkalu jäisi kokonaan käyttämättä ja kaikki aika ja vaiva mitä EU on asioiden sotkemiseksi tehny menis hukkaan. Joten, se tuskin jää pakottamatta ja arvaisin että pakotuksen keino on uhkasakot ja sakot.

Se on EU:n komission ehdotus, siihen ei oikein voi vaikuttaa äänestämällä. Jos ehdotus menee läpi EU:ssa, voi olla et se pitää ottaa Suomessakin käyttöön, riippumatta mitä mieltä silloinen eduskunta siitä on.

Meppejä meillä on 15, mut ne toimii europarlamentissa jossa on 720 jäsentä, joten suomalaisen äänestyspäätös ei paljoa vaikuta. Muutenkin, tämä uudistus on jo liikkeellä, joten se on varmaan jo voimassa kun noita saa taas äänestää vuonna 2029.

Tehokkaampaa voisi olla jos pohtii miten suojaa internetyhteytensä ulkopuoliselta vaikutukselta. Tor ja VPN:n on varmaan seuraavana niiden listalla, joten pidempiaikainen ratkaisu on varmaan joku muu.

Veikkaan et kyse on myös siitä et aiemmin netti oli muusta todellisuudesta erillinen ulottuvuus, nykyään se on integroituneempi osa muuta todellisuutta.

Asiantuntijat arvioivat, että maailmassa on nyt käytössä noin 200-400 miljoonaa Windows-tietokonetta, joihin ei pysty asentamaan Windows 11:a.

Se on aika mielenkiintoista et Microsoftin annetaan laittaa noin suuri määrä laitteita sähkö- ja elektroniikkaromuun käytännössä vain sen takia et noissa ei ole TPM:ää ja/tai UEFI:a. Kumpikaan ei ole välttämätön käyttöjärjestelmän asennuksessa.

Varsinkin jos kyse on hallinnon tai yrityksen tietokoneesta, voi olla että edessä on koneen paaluttaminen, koska voi olla hankalaa perustella käyttöjärjestelmän asennuksen suojauksien ohittamista millään järkevällä tavalla. Mut jos kyseessä on kotikone, joka muuten kelpaa käyttäjälleen, vois kuvitella et järkevintä olis päivittää se W11:een tavalla tai toisella. Tai Linuxiin, jos se kelpaa.

Tällä hetkellä yhteensopimattoman W10 koneen voi päivittää W11:een muuttamalla koneen asetuksia, niin että päivitys ei tarkista onko kone virallisesti yhteensopiva. Mut, koska W11 versiointi menee miten menee, W10:ä ei ehkä kannata päivittää nykyiseen W11 24H2-versioon, vaan vasta tulevaan 25H2-versioon. Tämä, koska kukin versio saa päivityksiä vain kahden vuoden ajan.

Missään ei tietenkään lue että yhteensopimattoman koneen voisi päivittää samalla tavalla 25H2-versioon, kuin nykyiseen versioon, tai että 25H2 tukee yhteensopimattomia koko olemassaolonsa ajan. Tai että tolleen päivittäminen ei jollain muulla tavalla aiheuta ongelmia, muista varmuuskopio. Mut tämä on mun suunnitelma tolle mun ainoalle Windows-testipenkille, joka ei muuten suostu päivittymään.

Tutkimuksen oli tehnyt Taloustutkimus Oy internet-paneelissa. Tiedot on kerätty 12.-24.3.2025. Jos olettaa että poliittinen sijoittuminen näkyy samalla tavalla puoluekannatuksessa, voidaan katsoa maaliskuun puoluekannatusta, jos se tukee Evan löydöstä. Yle teetti myös Taloustutkimuksella puoluekannatusmittauksen 10.3.2025–7.4.2025, jonka tuloksista voisi päätellä että Evan löydös ei ole valtavan väärin, oikeistopuolueet sai Ylen tutkimuksessa 43,4% kannatuksen. Oikeistoksi laskin kok, ps, rkp, kd, liike.

HS:n puoluekannatusmittaus maaliskuulta on maksumuurin takana.

Seuraavassa kuussa käytiin kunta- ja aluevaalit, joten voidaan myös verrata sen tuloksia Evan löydökseen. Kuntavaalaissa oikeistopuolueet sai 38,2% äänistä ja aluevaaleissa 38,6%. Noi numerot on jo aika erilaisia kuin Evan löydös. Ei liene perusteltua olettaa että koko oikeisto olisi menettänyt 10%-yksikköä kannatusta Evan tutkimuksen ja vaalien välillä, joten joku ongelma Evan tutkimuksien ja vaalituloksen välillä on.

Vuonna 2024 urheilu ja valmentaminen -perusteisia ensimmäisiä oleskelulupia haettiin 391 kappaletta – myönteisiä päätöksiä oli 289

Vuonna 2024 hakemuksista hylättiin 66 kpl tai ne raukesi 35 kpl. Tänä vuonna toukokuuhun mennessä on tullut 139 hakemusta ja päätöksistä 35 on ollut kielteisiä ja 9 on rauennut. Vuosina 2019 - 2023 hakemuksia oli 1773, kielteisiä päätöksiä oli 332 ja rauenneita 77.

Numeroista voisi arvata että erityisesti rauenneiden hakemusten osuus on kasvanut. Hakemus raukeaa jos hakija peruuttaa hakemuksensa, muuten se käsitellään päätökseen asti. Kielteisten päätösten osuus on myös kasvanut, mutta ei niin paljoa. Vuosittain hakemuksia on tullut noin 350 kpl.

Ongelma näyttäisi olevan ensisijaisesti henkilökohtaista läsnäoloa vaativa byrokratia, varmaan noissa kehittyvissä maissa ei ole samanlaisia edellytyksiä hoitaa asioita sähköisesti kuin Suomessa on. Toisena ongelmana vaikuttaa olevan hakemusten käsittelyn hitaus, joka helpottunee, kun hakemusten määrä vähenee.

Migrin numeroiden mukaan neljäs-viidesosa urheiluhakemuksista hylätään, eli maahantulon edellytyksiä ei löydy. Se on aika iso osa hakemuksista ja kertoo meille että hakemusten käsittely hakijan ollessa ulkomailla on perusteltua. Migrin tilastoista selviää että urheilu ja valmentaminen -perusteella haettuja oleskelulupia hylätään paljon. Sen edellä on yrittäjä-peruste, joista 2/3 hylätään, tutkinnon suorittanut -peruste, joista yli puolet hylätään, ja tavallinen työnteko -peruste, joista noin puolet hylätään, 1/24-5/25 aikana.

e. suorat linkit Migrin tilastoihin ei näytä toimivan. Kyseessä on päätös - oleskelulupa - ensimmäinen hakemus - työ.

Venäjän sotatoimien kritisointi on kans tehokas tapa estää palauttaminen Venäjälle, riippumatta mitä mieltä sotatoimista oikeasti on. Jos se jatko Wagnerin propagandan levittämistä Venäjän sodan kritisoinnin jälkeen, vois olettaa et sitä haittaa vain Venäjän kädettömyys sodassa, eikä niinkään itse sota.

Äänestystuloksissa ennen sotaa kolmikko oli SDP, maalaisliitto ja kolmatta paikkaa vaihtoi keskenään kokoomus ja RKP. Sodan jälkeen kommunistit korvasi kokoomuksen.

Eli sodan jälkeen klassinen kolmikko oli SDP, SKDL ja maalaisliitto. Noista maalaisliitto muutti nimensä keskustaksi. SKDL oli vasemmistoliiton edeltäjä, käytännössä SKP:n johtama puolue. Pitkään Suomessa pystyi valitsemaan vain sosialidemokraattien, kommunistien ja maaseutuihmisten väliltä.

Vasta 80-luvulla kun SKDL romahti, päästiin kolmeen puolueeseen SDP, keskusta ja kokoomus. 2011 lähtien historia toistaa itseään, kun kolmessa suurimmassa puolueessa on ollu neljä puoluetta, kun PS ja keskusta vaihtelee keskenään kolmikossa olemista.

Hallituskauden alijäämät on aika pettymys, ensi vuonna 10,1G€, vuonna 2025 10,5G€, 2026 9,3G€ ja 2027 myös 9,3G€. Ne on aika kaukana niistä luvuista mitä tältä hallitukselta olisi toivonut. Toi vähän vajaa 40 miljardia maksetaan lainalla, joka on ainakin vielä kallista, eikä ole takeita että se siitä halvemmaksi muuttuisi.

Tiedotustilaisuuden kalvoissa oli mukana hallituksen päätösvallassa olevien toimien vaikutusarvio alijäämään. Säästöjen pitäisi kasvaa kauden edetessä, ensi vuoden alle miljardista, vuoden 2027 vähän vajaa kolmeen miljardiin. Yhteenlaskettuna se on enemmän kuin vaalipuheissa luvattu 6 miljardia ja muuttaa velan kasvun velan pääoman vähenemiseksi, mut alijäämää ja korkoja kattoessa joutuu pohtimaan et tuliko sittenkin luvattua liian vähän.